Follow Instagram

6.08.2013

GRADUATION


Graduation.. Finally! My high school years are now finally behind with glory! Our graduation party started on  Saturday, 1st of June. I woke up at 8.30 am to get ready. I put on my make up, my sister Elvira made my hair look beautiful and then it was time to get my new Forever Unique's dress on! I absolutely love my dress and I also got many positive comments about it during the day.
Well but anyways ... At 11.30 our ceremony started in Mikaeli, wich is consert and congress building here in  Mikkeli. All of us who were graduating in 2013 were sitting on chairs on the stage. Or actually here are only half of us because my high school is so big that we didn't fit there all at once. Some of my school mates had their ceremony before us at 9.30 am.
We sat there for a while when our headmaster gave us a speech and some of the students showed their skills on the piano or flute. And then it was a time to get our diplomas and graduation caps. The headmaster called us all by name and we walked from our place, down the stairs, took our diplomas and caps and then headed  back to our place to sit. In the end we sang some songs, including Gaudeamus Igitur, and then that part of the day was over. We walked outside where people were congratulating us and we were giving each others flowers and hugs. That's when my parents had to run home to get our home party started while my sister Hermina and I stayed to get some outdoor pictures. Lovely!


Ylppärit! Vihdoin sekin tuli vastaan ja lukio on nyt virallisesti takana päin ja minä virallisesti ylioppinut! Kyllä kelpaa kanniskella valkolakkia siis päässä. Aamu alkoikin ihanasti kello 9.30 (olipa ihana kun sai herätä hyvään aikaan eikä hirveen aikasin niinkuin yleensä juhliin mennessä). Kiirehdin heti meikkipöydän ääreen jonka jälkeen ihana siskoni Elvira laittoi mulle suoristusraudalla kivannaköset kikkarat hiuksiin. Sen jälkeen olikin aika jo tunkea mun uusi Forever Uniquen mekko päälle ja lähtee ajamaan kohti juhlapaikkaa! Täällä Mikkelissä me päästiin lakitetuksi Konsertti- ja Kongressitalo Mikaelissa, joka sopi oikein täydellisesti tähän hommaan. Siellä me kaikki uudet ylioppilaat (tai puolet kyllä vaan koska mun lukio on niin valtava ettei mahduttu kaikki samaan vuoroon. Toiset alotti aikasemmin jo kello 9.30). istuttiin kauniissa riveissä lavalla, jotta kaikki vieraat pysty kyyläämään meitä hyvin katsomosta. Juhla veny aika pitkälle, kun rehtori päätti pitää vähän normaalia pitemmän puheen, mutta kyllä me vihdoin päästiin sitten lakkienjakoon. Sieltä meidät kutsuttiin yksi kerrallaan hakemaan todistusta ja lakkia, jotka ojensi rehtori sekä ryhmänohjaaja. Oli muuten pelottavaa lähteä portaita pitkin kävelemään alaspäin korkokengissä kun kaikki tuijotti. Pelkäsin ihan hirveesti kaatumista, mutta onneks selvisin ihan ehjin nahoin!
Lakkien jaon jälkeen laulettiin suvivirsi ja Gaudeamus Igitur, jonka jälkeen siirryttiin salin ulkopuolelle onnittelemaan ja antamaan sekä vastaanottamaan kukkia. Tässä vaiheessa mun vanhemmat joutu juoksemaan jo kotiin valmistelemaan juhlia, mutta minä ja Hermina jäätiin ottamaan ulkoilma kuvia.

Maria, me & Kapu!

At last me and Hermina also had to go home. My sisters helped our parents to get the place ready for the party while I was unpacking the flowers that I got. People started coming to our home at 2 p.m when things werent even nearly ready. But no problemos, I was entertaining the guests while others were in the kitchen. First came our neighbours, then my old nannys from kinder garden (they were still as funny as when I was a child! :D) after that some of my friends and other people. In the end came the relatives, my cousins, aunts etc..
When the place was full of people and everyone was holding a glass of champagne, daddy gave a speech where he told a dramatic moment of my childhood; When I was a child in Bosnia and Herzegovina, my beautiful sunglasses fell down the bridge to the river. Then I had this "my dad is a superhero" phase and I of course assumed that my dad would jump down the bridge and get my sunglasses back. But I had to face the truth that my dad couldn't do everything for me, which made me really sad. But in stead of jumping down to the river and getting himself killed, my dad told me that a small fish in the river took those sunglasses and is really happy right now. Unfortunately this story didn't make me happier, it just made me hate all the fish in the world!
Anyways.. After the speech it was time to eat! And nothing makes me as happy as eating. I had been starving the whole day so I took a plate and filled it with Karelian pies, Bosnian "meatpies" Burek and of course Dolma (staffed papricas). After eating the salty things I headed for the cake table and took a piece of every cake and a lot of punch.

My neighbors from upstairs who have been our neighbors also in the previous place where we lived so I think around 13 years! They handmade a beautiful vase for me as a present :) / Mun yläkerran naapurit, jotka on ollut jo noin 13 vuotta meidän naapureina. Oltiin nimittäin edellisessä asunnossakin naapureita ja ihan vahingosta päädyttiin uudelleen naapureiksi! :D Ne tekikin mulle ihan omin käsin upeen vaasin ylppärilahjaksi :)
Tetka (Aunt) Mevlida :) / Tetka eli täti Mevlida :)
Arttu!
My cihldhood's best friend Jasmine. We used to be inseparable and had a habit of eathinh cacao powder together. Yum! :) / Lapsuudenystävä Jasmine :) Oltiin joskus kunnon paita ja peppu ja syötiin aina yhdessä kaakaojauhetta. Nam!


Vihdoin meidänkin piti lähtee kotia päin. Herkku ja Evi auttoi porukoita pistämään paikat valmiiks kun minä laitoin kukkia näytille. Vieraat tulikin sitten heti kahdelta, kun meillä oli vielä hommat kesken. Mutta ei se mitään, minä menin viihdyttää vieraita kun muut vielä hääräsivät keittiössä. Ensimmäisenä saapuivat naapurit, pian tulivat myös tarhatädit lapsuudenajoilta (joiden kanssa vieläkin tuli yhtä hyvin toimeen! :D), pari kaveria ja muita perhetuttuja. Myöhemmin saapuivat sitten sukulaiset, jotka jäikin meille sitten vähän pitemmäksi aikaan.
Kun oli tarpeeksi porukkaa tullut niin isä piti pikku puheen, jossa paljasti mun lapsuuden traumakokemuksen;  olin joskus pienenmpänä omistanut kivat aurinkolasit. Nää aurinkolasit oli kuitenkin tippunut jokeen Bosniassa ja oletin tietenkin, että isä hyppäis sillalta ja pelastaisi pikku-Sabina Apinan aurinkolasit. Ei iskä sit kuitenkaan hypännyt vaan kertoi tarinan kuinka joku pikkukala sai nyt hyvät aurinkolasit itelleen ja on todella onnellinen. Mutta jostain syystä mullä on edelleen semmonen fiilis että oma isi on supermies ja se pystyy ihan mihin vaan!
Anyways.. Sitten pääsi vihdoin ruuan kimppuun. Olin oottanut sitä koko päivän, maha oli murissut lakituksessakin ihan hulluna, joten meninkin äkkiä ruokajonoon ja otin vaikka mitä karjalanpiirakoita, bosnialaisia "lihapiirakoita" eli Burekkia, äitin tekemia naminami täytettyjä paprikoita ja oikeestaan kaikkee muutakin mitä siellä oli. Syöminen oli kuitenkin vallan hidasta, kun piti kokoajan juosta ovella ottamassa vastaan uusia vieraita. Mutta sain kuin sainkin ruuan syötyä ja nappasin seuraavaks sitten hirveest kakkua, boolia ja omatekemiäni lusikkaleipä-keksejä. Namnam! Voisin syödä niitä vieläkin.

My Family Jakupović-Denić / Minun rakas perhe Jakupović-Denić
Cousins; Me, Elvira, Hermina, (cousin's boyfriend Fiki), Elvisa and Elma. / Serkukset minä, Elvira, Hermina, (serkun poikaystävä Fiki) Elvisa ja Elma
Me and my nane (granny) :) / Minä ja nane (mummi) :)
 Uncle Hasan, my mom, her mom and the newest cousin (uncle's child) Enes. / Hasan-eno, äiti, äitin äiti ja uusin serkku tulokas, enon lapsi, Enes.
 Yes, I have 22 cousins and here is again one of them, Anes! / Kyllä, mulla on 22 kappaletta serkkuja ja tässä on taas yksi pikkuinen serkkupoika, Anes! :)

After the party at home me and my sisters went to take some pictures to the cathedral of Mikkeli. It was funny to run around and jump like a crazy person while wearing a beautiful dress! :D

Juhlan jälkeen mentiin sitten siskojen kanssa kuvailemaan Mikkelin Tuomiokirkon edustalle. Oli hauskaa hullutella hienossa mekossa ja hyppehellä miten sattuu! :D Kivaa! 


In the evening me and my friends started celebrating on our own. We went to the park where I took two Smirnoffs and a bottle of champagne with me. Although I drank only one of my Smirnoffs and my champagne is still at my friends place. Around 10 p.m we went to the bar where all people had gathered. We danced all night long with all our friends and had a lot of fun! Around 4 a.m I went home with my sisters :)

 Illalla lähettiinkin sitte kavereiden kanssa illan viettoon. Otin matkaevääksi kaksi Smirnoffia ja skumppapullon, joista join kylläkin vaan sen yhen Smirren ja skumppa on edelleen kaverin luona piilossa! Joskus kymmenen aikaan mentiin jo Bar'n'night Vaakunaan muiden lakki-ihmisten kanssa. Siellä olikin sitten koko illan kunnon pirskeet päällä. Pääsin tanssimaa monta kertaa, juominen jäi kyllä vähemmälle mutta kyllä mä yhen naminami mustikkashotin ja pari lasia skumppaa joi kun jotkut osti koko pullon nii olihan siitä pakko ottaa! :D Joskus neljän aikaan valuttiin sitten siskojen kera kotiin nukkumaan :)


By, Bncci

13 comments:

  1. These photos really made me smile as I was reading all of this. Congrats for being finally done with highschool, you deserved all the celebrations and gifts! Your family looks really lovely, and although having 22 cousins sounds a bit strange to me, I bet that it's even lovelier to have a biiig family. :) Your dress is of course so pretty, but what does the hats stand for? Is it just for your school or is it a symbol for graduation in Finland? :)

    http://www.le-young.com

    ReplyDelete
    Replies
    1. And a second thank you! My 22 cousins really sounds like a big number but it's because my moms and dads families were both really big and their brothers and sisters all have two or three children so it easily comes up to 22 cousins. And to be honest I really like it. Some of my cousins are around same age as I am so we hang out a lot and the smaller cousins are just way too cute! And about the hat, it's actually a Scandinavian/Northern countries tradition :) In Sweden they have the same cap but there is also their names written on it, in Denmark the same hat but they have a golden cross on it (and nowadays muslims who graduate in Danmark they replace the cross with the moon and star :D) and so on .. :)

      Delete
  2. Congrats dear!!!
    You looked beautiful, love all your pics! :)
    Bis kiss from México city!

    ReplyDelete
  3. http://cdn1.turkishny.com/stories508/headlines/060613-eoccupy12.jpg

    ReplyDelete
    Replies
    1. I rather believe what I hear from people who live in Turkey that what I read on internet. As we all know, propaganda is a powerful thing and if I were you I wouldn't believe a picture with some statements. How do you know is that made by Turkish police who are just trying to make people think that the turkish people are messed up? No one would risk their life for a matter which is not true. Turkish people are protesting for a good reason and they know their situation far more better than any of us living abroad.

      Delete
  4. Tekstissäsi on virhe, meillä ekan ryhmän raukoilla alko lakkiaiset jo tasan ysiltä. T: pilkunnussija-kia

    Ei mulla muuta, paitsi että miks onnistut valokuvissa noin hyvin? <3

    ReplyDelete
  5. rakas pilkunnussija-kia, kiitos huomautuksestasi! En jaksa korjata virhettani! Ja siks ku oon upee d44? :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Höhh, laiskimus! Mut haha, totta, oot kyllä upee. :D

      Delete
  6. Ette hirveesti toisianne muistuta (paitsi sinä äitiäsi!), mutta jestas mitä kaunottaria! <3 Pitänee ettiä bosnialainen mies että sais tommoset geenit omille lapsille :D Onnea ylppäreiden johdosta ja toivottavasti pääset hakemaasi kouluun!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Haha kiitosta paljon, mulle sanotaankin aina että oon äitini nuorempi versio :D ja siitä vaan geenijahtiin!

      Delete